24. joulukuuta 2019

Hyvää joulua!

Joulunalusaika kului kuten koko vuosi 2019 on kulunut, hyvin nopeasti. Nyt on aika juhlia ja rentoutua läheisten parissa ja herkkujen äärellä. Tänä vuonna (kuten jo vuosi sitten) lähetin vain ihan muutaman perinteisen joulukortin ja suurimmalle osalle läheisistä lähetin sähköisen joulutervehdyksen. Tällä kortilla toivotan lämmintä joulumieltä myös kaikille teille täällä piipahtaneille: oikein hyvää ja rauhallista joulua!

18. joulukuuta 2019

Piparkakkutalo

Joulu on jo ihan nurkan takana, kuusi yötä jouluaattoon. Valmistelut alkavat olla jo ihan hyvällä mallilla, rennolla otteella on menty tänä vuonna ja olen tehnyt vain sen, mikä on tuntunut hyvältä ja innostavalta. Piparkakkutalo oli yksi sellainen ihan mukava jouluprojekti. Viime vuonna piparitalon tekeminen jäi puolitiehen, mutta se tarkoitti sitä, että minulla oli ihan käyttämättömät kaavat tämän vuoden taloa varten. Oli mukava kun saattoi hiukan oikaista ja talon tekemiseen ei tarvinnut varata kuin kaksi iltaa: yksi osien paistamiselle ja toinen koristelulle ja kokoamiselle.




Piparkakkutaloista olen jutellut täällä blogissa jo monta kertaa, joten nyt totean vain parhaan niksini: koristeluun ja kokoamiseen kannattaa käyttää paksua pikeeriä, jonka voi halutessaan myös värjätä pastavärillä. Vuonna 2016 olen koonnut muitakin piparitalon tekemiseen liittyviä vinkkejäni ja tässäpä linkit myös vuoden 2017 piparitaloon ja viimevuotiseen halloween-taloon.

Piparkakuntuoksuisia joulunaluspäiviä kaikille!

6. joulukuuta 2019

Joulukuun alkua

Hei, miten jouluvalmistelut sujuvat? Aika lentää kuin siivillä ja nyt on jo joulukuun kuudes päivä. Välillä oli jo ihan talvistakin, lunta ja pakkasta, mutta nyt sää on muuttunut taas syksyisempään suuntaan ja lumesta ei ole tietoakaan. Onneksi jouluun on vielä yli kaksi viikkoa, joten mitä vain voi tapahtua.

Minä virittelin itselleni taas suklaakalenterin puiseen lokerikkokalenteriini. Olin aikeissa hankkia myös jonkin nätin kuvakalenterin, mutta lopulta en onnistunut löytämään sopivaa niistä muutamasta kaupasta, joissa jaksoin poiketa. Ei se mitään, ehkä ensi vuonna.


Amaryllikseni ovat jo täydessä kukassa. Ne näyttävät ihanilta ja tuo amaryllis, joka kukkii vasta yhdellä kukkavarrella, on alkanut kasvattaa toista vartta lehtiensä suojassa. Toiveissa siis on, että saan nauttia kukkaloistosta vielä pitkään. Toinen amaryllis kasvatti heti kolme vartta, jotka kaikki sojottavat vähän kuka minnekin, mutta kauniilta ja somasti erilaiselta näyttää sekin.




Olen jatkanut myös jouluelokuvien katselemista ja nyt katseltuna on The Christmas Chronicles ja Klaus. Molemmat olivat vauhdikkaita ja etenkin ensiksi mainitussa oli aika kivasti jouluista tunnelmaa. Vielä tämän vuoden katselulistalla on Skipataan joulu (Christmas with the Kranks) ja ehkä myös The Muppet Christmas Carol. Tämän joulun lempparimusiikkia on ollut Sian joulualbumi vuodelta 2017 Everyday is Christmas ja sieltä erityisesti kappale Snowman. Toinen joululevy, jota olen kuunnellut, on Ana Gasteyerin albumi Sugar & booze, jossa on humoristinen, vintagehenkinen ja hyvin amerikkalainen tunnelma (en oikein osaa kuvailla tämän paremmin :). Ne kaikkein perinteisimmät joululaulut eivät vielä ole vetäneet puoleensa, mutta niidenkin aika tulee vielä varmasti.

Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa sitten vielä kaikille! Palataan taas jouluisiin tunnelmiin, kunhan ehditään!

10. marraskuuta 2019

Pikkuisen joulua

Marraskuu on täällä, loskakeleineen ja vesisateineen. Perjantaina meillä satoi lunta ja hetken näytti jo talvelta. Eilen lumisade oli kuitenkin vaihtunut sumuksi, vesisateeksi ja loskaksi ja nyt loskakin on sulanut pois. Vesisade ropisee ulkona, mutta onneksi sisällä on lämmintä ja mieltä lämmittävät jouluiset puuhat.



Eilen kaivelin ensimmäiset joulukoristeet esiin: vähän valoja ja yksi pähkinänsärkijöistäni. Pikkujoulukuusi pääsi esille tänä vuonna erityisen aikaisin, koska nappasin sen mukaan mökiltä jo viikko sitten. Otin näitä pieniä kuusentaimia tänä vuonna useammankin, joten jos haluan, voin laittaa niitä esille vielä lisääkin.

Eilen katselin myös vuoden ensimmäisen jouluelokuvan: Rakkautta vain (Love Actually), joka on ollut katselulistallani jo useamman vuoden. Oikeastaan aika erikoista, että en ole tuota elokuvaa koskaan nähnyt, koska se on jo vuodelta 2003 ja tulee kaiketi telkkaristakin melkein joka vuosi. Elokuvan kanssa nautiskelin vuoden ensimmäisen glögilasillisen ja kyllähän se taas pitkän ajan jälkeen maistui. Seuraavana katselujonossa on The Christmas Chronicles.


Joulukukkaprojekti etenee myös hyvin ja omalla painollaan. Yksi sipuleista on kasvattanut jo kelpo kukkavarren ja toinen seuraa perässä omalla varrellaan. Kolmas uusista sipuleistani on kasvattanut vasta pienet lehdentyngät, joten sen kukkimista saan vielä odotella luultavasti pitkäänkin. Ihan hyvältä kuitenkin vaikuttaa ja hauskaa, että kukintaa riittänee tänä vuonna sekä joulunalusajalle että jouluksikin.

Tunnelmallista sunnuntaita!

31. lokakuuta 2019

Hauskaa halloweenia!


Hei taas, ja hauskaa halloweenia! Lokakuu on mennyt vauhdilla ja syksy on todella täällä. Nämä normaaliajan pimeät illat tuntuvat joka vuosi hiukan raskailta, vaikka tämä loppusyksy ja joulunalusaika periaatteessa onkin lempiaikani vuodesta. Halloweenia vietän syksyisin vähän satunnaisesti, ja mitään varsinaisia halloween-perinteitä minulla ei ole. Joskus katselen teemaan sopivia elokuvia ja tänä vuonna innostuin piirtelemään yllä olevan halloween-kortin.

Viime viikonloppuna pääsin myös osallistumaan halloween-kemuihin. Minulla ei ollut aikaa leipoa, mutta halusin kuitenkin viedä juhliin jotain teemaan sopivaa. Ostin kaupasta kaurakeksejä ja koristelin ne teemaan sopiviksi kurpitsanaamoiksi värjätyllä valkosuklaalla ja tummalla suklaalla. Käytin valkosuklaan värjäykseen oranssia pastaväriä ja suklaasta tuli lopulta tuollaista aika pastellisen oranssia. Ehkä väriä olisi voinut lisätä vielä vähän, mutta pelkäsin, että pastavärissä oleva vesi saattaisi pilata suklaan koostumuksen, jos laittaisin sitä liikaa. Ihan hauskoja ja persoonallisia naamoja näistä tuli ja helppotekoisiakin nämä ovat.



Ja seuraavaksi olisi marraskuu. Pimeä syksy, jolloin voi hyvillä mielin vähän linnoittautua kotiin vaikka lukemaan ja askartelemaan. Vieläkään jouluvalmistelut eivät ole vetäneet minua juurikaan puoleensa, mutta eiköhän se siitä. Vähän alan jo kaivata pähkinänsärkijäjoukkoani ja kyllä tunnelmavalojen virittelykin on jo käynyt mielessä. Amarylliksen sipulit pääsivät jo multiin, kun sipuleista innokkain alkoi puskea kukkavartta jo ennen kuin ehdin edes hankkia sopivia ruukkuja. Nyt siis halloweenin kautta kohti jouluisempia ajatuksia! Ihanaa alkavaa marraskuuta kaikille!

15. lokakuuta 2019

Joulukukkaprojekti

Hei taas ja mukavaa lokakuuta! Tänä vuonna jouluiset ajatukset antavat odottaa itseään. Monesti tähän aikaan vuodesta ajatukseni askartelevat jo jonkin verran joulujuttujen parissa, mutta ei tänä vuonna. Vuosi sitten olin käynyt näihin aikoihin jo penkomassa joulukoristelaatikkoani ja leiponut piimäkakkua, mutta tänä vuonna ei vielä ole ollut intoa sellaiseen. Eikä se tietenkään haittaa, hyvin ehtii jouluisten askareiden pariin vähän myöhemminkin :)

Yksi ihana jouluvalmistelu kuitenkin on jo vähän aluillaan. Aion tänäkin vuonna kokeilla, miten amaryllisten kasvattaminen onnistuu ja uudet sipulit tulivat eilen. Sipulit oli pakattu somasti papereihin, vähän kuin joululahjoiksi. Tänä jouluna minulla (toivottavasti) kukkii kolme erilaista amaryllistä: Mystica, Flamenco Queen ja Elvas, tosin yhden näistä ajattelin antaa lahjaksi, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Viime syksynä istutin amaryllikset marraskuun puolivälissä, joten odottelen vielä hetken, ehkä kuun vaihteeseen saakka. Viime vuonna kasvu oli tosi hidasta, ja mietin, että se saattoi johtua asuntomme viileydestä, mutta ehkä myös siitä, että kastelin multaa istutuksen yhteydessä tosi nirkoisesti, vaikka ilmeisesti siihen alkuun reilumpi kastelu olisi tarpeen. Jännittävää nähdä, miten kasvatus tänä vuonna onnistuu!



Joulukukkaprojekti on siis hyvällä alulla. Ehkä tämän innoittamana saan pian kiinni muistakin joulusuunnitelmista. Hyvää viikon jatkoa!

29. syyskuuta 2019

Jouluisia kirpparilöytöjä

Syyskuu lähenee loppuaan. Eilen saatiin nauttia ihanasta auringonpaisteesta ja tänään syyssateista. Vaahteroissa on jo kauniita ruskansävyjä ja muut lehtipuut seuraavat hiljalleen perässä. Tämä alkusyksy on kyllä mukavaa aikaa. Kuulaiden syyspäivien ja räiskyvien ruskan värien lisäksi olen tänä vuonna yrittänyt nauttia myös rapistuvan ja kuihtuvan luonnon tunnelmasta. Luin hiljattain Riikka Kaihovaaran esseekokoelman "Villi ihminen ja muita luontokappaleita" ja sen jälkeen olen katsellut näitä kotikaupunkini ojanpenkkoja ja pusikoita hiukan uusin silmin.

Mutta päivän aihe oli oikeastaan muutama jouluinen kirpputorilöytö. Jaksan kierrellä kirpputoreilla aika satunnaisesti ja välillä selailla nettikirppiksiä. Aarikan Pikkiriikkinen-kynttilänjalkoihin tykästyin joskus selatessani kirppari- ja retroblogeja ja näitä etsiskelinkin nettikirppiksiltä jonkin aikaa ennen kuin onnisti. Aarikan museonettisivun mukaan Pikkiriikkinen-kynttilänjalat on suunniteltu 1960-luvulla.




Menneet vuodet näkyvät näissä pikkuisissa kynttilänjaloissani, ja mietin saisiko värit vielä kauniimmiksi öljyämällä. Toisekseen näihin sopivia kynttilöitä ei ole kovin helppoa löytää, koska ymmärtääkseni niitä pieniä pallonmuotoisia kynttilöitä, joita näkee kuvissa näiden kanssa, ei nykyisin valmisteta. Ehkä niihinkin voi hyvällä tuurilla joskus törmätä kirpparilla.


Niin ikään kirpputorilta on tarttunut matkaani myös muutama joululehti. Viime vuoden Kaikkien aikojen jouluherkut -lehdessä oli joitain aika hyvänkin oloisia reseptejä ja paljon kasvisruokia, mikä sopii minulle. Kotilieden jouluherkut -lehti on vuodelta 1996 ja näitä minulle jo nostalgisia ysärireseptejä olisi kiva kokeilla. Nyt kun vain jostain löytyisi inspiraatiota myös leipomiseen ja ruoanlaittoon.

Hyvää alkavaa viikkoa ja lokakuun alkua kaikille!

15. syyskuuta 2019

100 päivää jouluun


Hei ja hyvää syksyä! Jouluun on enää 100 päivää ja jotenkin tuntui sopivalta palata blogin pariin juuri tänään. Vuosi on kulunut hyvin ja nopeasti. Kesä jäi mieleen lämpimänä ja leppoisana ja nyt edessä on pitkä ja ihana joulunodotusaika, sekä tunnelmalliset pimeät syysillat. Mikäs sen mukavampaa!

Jouluvalmisteluja en ole vielä aloittanut, vaikka monia joulujuttuja voisi tehdä jo heti näin syksyn tullen. Voisi vaikka keittää, soseuttaa ja pakastaa lantut ja porkkanat, aloittaa lahjaneuleiden neulomisen, piirtää piparitalon kaavat ja askarrella kortit. Nyt kun satokausi on parhaimmillaan voisi myös kokeilla joitain uusia jouluherkkuja, kuten kurpitsalaatikkoa (lanttulaatikon tyyliin) tai juuresterriiniä. Kaikkia ihania makeita herkkujakin voisi alkaa pikkuhiljaa testailla, jotta lähempänä joulua olisi lahjaherkut ja aattoillan jälkkärit mietittyinä. Saapa nähdä, miten tänä vuonna käy: ryhdynkö toimeen jo hyvissä ajoin vai jäävätkö valmistelut viime tinkaan ja puolitiehen. Kumpi tahansa on ihan ok, yritän viettää stressittömän joulun tänäkin vuonna :)



Viime vuonna minulla oli pari amarylliksen sipulia, jotka kasvatin kukkiviksi joulun alla ja alkuvuoden aikana. Ensimmäisessä kuvassa näkyvä kerrottukukkainen amaryllis aukaisi ensimmäiset nuppunsa juuri jouluna, mutta raidallinen alkoi kukkia vasta joulun jälkeen, muistaakseni tammikuussa. Kukkien kasvua oli hauska seurailla ja selailinkin jo netistä, millaisia amarylliksiä tänä vuonna kokeilisin. Toki minulla on nämäkin sipulit tallessa: ne ovat hengailleet parvekkeella koko kesän ja kasvattaneet pienet lehdetkin. Vaikea sanoa onko niistä kukkimaan uudelleen, mutta ainakin aion yrittää. Pikkuhiljaa ne kai pitäisi siirtää viettämään lepovaihetta viileään.

Tästä se joulun odotus taas alkaa: pienin askelin, tunnelmaa hakien ja suunnitelmia tehden. Tervetuloa mukaan!

6. tammikuuta 2019

Loppiainen

Joulukausi on tullut päätökseensä jälleen kerran. Tai onhan vielä Nuutinpäivä 13.1. mutta minulla on ollut tapana korjata joulukoristeet talteen näin loppiaisena. Tällä kertaa joulu siirtyi ajatuksissa taka-alalle vähän huomaamattakin ja nyt ajatukset askartelevat jo tulevan vuoden projekteissa.


Ihan kaikkia joulukoristeita en tosin vielä  laittanut piiloon: amaryllikseni tulevat ilahduttamaan minua vielä varmaan pitkälle kevääseen. Kuvassa näkyvä vaaleanpunainen amaryllis aukaisi ensimmäisen kukkavartensa nuput juuri jouluksi ja pari viimeistä kukkaa kukkii yhä. Tuon lyhyemmän varren nuppu aukeaa varmaan ensi viikon aikana. Toinen amaryllikseni ei ehtinyt kukkaan lainkaan joulukauden puitteissa, mutta ei se mitään. Sekin näyttää aloittavan kukintansa ihan lähiaikoina. Meillä on asunnossamme aika viileää, ja luulen, että hidas kasvu johtuu siitä. Amaryllisten kasvua on ollut tosi kiva seurailla tässä syksyn ja talven mittaan, joten tätä aion kokeilla uudelleenkin. Aion toki myös säästää nämä sipulit ja kokeilla, jos saisin ne kukkimaan uudelleen jossain kohtaa. Lueskelin aiheesta jo vähän netistä ja ilmeisesti näiden uudelleenkukittaminen voisi olla mahdollista vuoden päästä keväällä.

Joulukuusestani otin koristeet pois, mutta pidän kuusta esillä vielä vähän aikaa. Oksien kärkiin on kasvanut pieniä silmuja, mutta kuusi myös varistaa jonkin verran, eli voi olla, että hankkiudun siitä eroon jo aika pian.

Tähän päätän tämän joulukauteni ja blogin pitämisen tällä erää. Kiitos kaikille lukijoille ja myös suuri kiitos teille, jotka olette jaksaneet kommentoida! Ja kuten Joulu tulee laulamalla -laulussa lauletaan:

 "Niin joulun äänet käyvät nukkumaan,
 mut vuoden päästä taas näin ne palaa meidän luo!" 

Eli ensi kertaan!