21. syyskuuta 2020

Helppo ja herkullinen omenapiirakka

Syksy on omena-aikaa. Minulla ei ikävä kyllä ole omaa omenapuuta, mutta iloitsen, kun kotimaisia omenia on myynnissä pitkälle loppuvuoteen. Omenat ovat tietysti hyviä sellaisenaan, mutta tänä syksynä olen piilottanut omppulohkot usein tähän hyvään ja helppoon omenapiirakkaan. Tykkään juuri nyt eniten tällaisista nopeista ja helpoista resepteistä, joiden takia ei tarvitse edes kaivaa vatkainta kaapista. Tämä resepti perustuu löyhästi Yhteishyvässä aikoinaan julkaistuun marjapiirakkareseptiin, joka onkin yksi lempipiirakkaresepteistäni (linkki).


Helppo ja herkullinen omenapiirakka

Taikina

  • 1 muna
  • 1 dl sokeria
  • 1 dl rypsiöljyä
  • 1 dl maustamatonta jogurttia
  • 0,75 dl mantelijauhoa
  • 1,25 dl vehnäjauhoa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 tl kardemummaa
Täyte
  • 2-3 omenaa
  • 2 tl kanelia
  • 1-2 tl sokeria
Kauramuru

  • 30 g margariinia
  • 3 rkl sokeria
  • 3 rkl vehnäjauhoa
  • 1 dl kaurahiutaleita
  • 1 tl vaniljasokeria

Laita uuni lämpenemään 200°C asteeseen sopivassa välissä.

Sekoita kulhossa muna, sokeri, rypsiöljy ja maustamaton jogurtti. Sekoita toisessa kulhossa yhteen mantelijauho, vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita kuivat aineet nesteen joukkoon. Sekoita lopuksi joukkoon vaniljasokeri ja kardemumma. Kumoa taikina piirakkavuokaan (minun vuokani halkaisija on 28 cm).

Pese ja lohko omenat. Levitä lohkot taikinan päälle. Ripottele päälle kanelia ja halutessasi hiukan sokeria. (Sokeria ei välttämättä tarvitse, koska sitä on taikinassa ja kauramurussa.)

Tee kauramuru sekoittamalla kauramurun ainekset yhteen. (Minä teen murun yleensä samassa kulhossa kuin taikinan ylimääräisen tiskin välttämiseksi)

Levitä kauramuru omenalohkojen päälle. Paista piirakkaa 200°C noin 25 minuuttia tai kunnes piirakka saa kauniin kullanruskean pinnan. Tarjoile hiukan jäähtyneenä vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Vastaleivotun omenapiirakan tuoksuista viikkoa kaikille!

15. syyskuuta 2020

Joulukausi alkaa

Hei vaan pitkästä aikaa joulunystävät! Täällä minä taas istun virtuaalisen joulukuuseni juurella ja pyöräytän käyntiin joulukauden 2020. Vuosi on jälleen siinä vaiheessa, että on 100 päivää jouluun, ja minulle se tarkoittaa sitä, että syksyn tunnelmointi saa alkaa ja mieleen nousevat jo jouluisetkin mietteet. Koristeet odottavat vielä laatikossaan, mutta eipä aikaakaan kun tontturivit ja kimaltavat pallot saa taas ripotella ympäri kotia.

Jouluvalmistelut ovat täällä vielä enimmäkseen ajatusasteella. Tänä vuonna haluaisin lukea enemmän jouluaiheisia kirjoja, tarkemmin jouluteemaista fiktiota. Nyt minulla on kirjastosta varauksessa Agatha Christien "Hercule Poirot's Christmas" ja haluaisin lukea myös Tolkienin "Kirjeitä joulupukilta". Jää nähtäväksi, miten jouluinen tuo Poirot lopultakaan on, mutta se sopii syksyn "teemaan" joka tapauksessa, sillä olen vähän koukuttunut Poirot-elokuviin, joita voi katsella Yle Areenasta.

Muuten en vielä oikein tiedä, millainen joulukausi tästä tulee. Joka tapauksessa joulukuusen juurella joulua odotellaan rennolla otteella tänäkin vuonna. Joulutunnelmia haeskellaan keittiöstä ja koristelaatikoista, kirjojen sivuilta ja arkisten hetkien keskeltä. Ihanaa joulun odotusta!