Jouluinen "sitä vai tätä" -haaste

Hei vain pitkästä aikaa! Joulu on taas jo ihan lähellä. Joulukuun alku on joulukauden parasta aikaa (ehkä joulunaluspäivien kanssa) ja tänä vuonna tunnelmaa kohottaa hieno talvinen sää. Olen kuunnellut vähän joululauluja, valmistellut joulukalentereita ja nostanut muutaman koristeenkin esille. Pientä ja helppoa, sellaisia jouluvalmisteluni nykyään ovat :)

Tämä jouluinen blogini on jäänyt vähän unohduksiin ja jouluttelu on siirtynyt enimmäkseen instagramiin (insta on kyllä sovelluksena aika ankea, vaikka siellä onkin aktiivinen ja kiva jouluyhteisö). Kokeilen nyt postauksen verran tätä blogihommaa taas, kun törmäsin Saran Villa Emilia -blogissa Joululaisen kivaan ja jouluiseen "this or that" -haasteeseen. Alla vastaukseni Joululaisen 20 jouluiseen kysymykseen:

1. Joululahjojen hankkiminen pitkin vuotta vai viimeisellä viikolla? 

Näistä viimeisellä viikolla vastaa paremmin totuutta:) Ostan ylipäätään aika vähän lahjoja, muutaman lelun tai kirjan sukulaislapsille. Aikuisille annan enimmäkseen itse tehtyjä herkkulahjoja: makeisia, pipareita, näkkäriä, mysliä ja niitä tehdään ihan joulun alla, että on tuoretta:) 

2. Joulukorttien lähettäminen vai some-toivotukset?  

Teen ja lähetän joka vuosi kourallisen joulukortteja ja sen lisäksi olen valmistellut digitaalisen tervehdyksen, jonka lähetän niille, jotka eivät välitä perinteisistä korteista.  

3. Joululehdet vai somen jouluryhmät? 

Varmaankin some enemmän nykyään. Blogini on ollut jo vuosia hiljainen, mutta instan joulumenoa seurailen tosiaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Uusia joululehtiä en ole viime vuosina ostanut, mutta minulla on kokoelma vanhoja lehtiä, joista osa on 90-luvulta asti:) Joskus myös kirppareilta tarttuu mukaan vanhoja joululehtiä.

4. Suursiivous vai pölyn piilottaminen hämärään valaistukseen?  

No enemmän jälkimmäinen:) Ihan tavallinen viikkosiivous riittää jouluksi. Lapsuudenkodissa kyllä aikanaan tehtiin isompaa siivousta joulun alla ja onhan siinä oma tunnelmansa. Asuttiin rivitalossa ja sieltä saattoi viedä matot lumihankeen tuulettumaan ja tampattavaksi, jos oli kunnon pakkanen. Kylmät, raikkaan tuoksuiset matot vastapestyillä lattioilla, mukava joulumuisto nekin:)

5. Aito kynttilä vai led-kynttilä? 

Led-kynttilä nykyään. En tykkää poltella kynttilöitä sisällä enää, kun jossain luki, että sillä on huono vaikutus sisäilmaan. Mutta ulkona lyhdyissä aidot kynttilät.  

6. Vihreä vai punainen?  

Punainen:) Vihreän ja punaisen liitto toki toimii myös jouluna.

7. Jouluneule vai ehdottomasti ei?  

Minulla on hieno joulu-/talviaiheinen collegepusero, jonka äitini on joskus tehnyt itselleen. Tykkäisin kyllä jouluvaatteista, mutta en halua ostaa niitä tekokuituhirvityksiä, mitä jouluneuleet enimmäkseen ovat. Sain kesällä vauvan ja hänelle ostin kirpparilta pari joulubodya ja housut. Puen hänet jouluasuun nyt joulukuussa niin usein kuin mahdollista :)

8. Koristelussa överit vai vajarit? 

Olenko lie jouluihminen ollenkaan, mutta vastaan tähän vajarit:) Muutamia koristeita tulee nosteltua esille, mutta tosi maltillisesti. Uusia koristeita en ole ostanut moneen vuoteen. Noista ensimmäisen kuvan keramiikkatontuista tykkään tosi paljon ja ne pääsevät esille ainakin melkein joka joulu. Samoin muutamat pähkinänsärkijänkoristeeni. Ja joulukukista tykkään myös. Lapsuudenkodissa meillä vaihdettiin jouluksi tonttuverhot, oli kuusi ja kaikenlaista tilpehööriä. Kunhan vauva kasvaa, oletan, että innostun joulukoristeista taas enemmän, kun voin luoda tunnelmaa häntä varten.

9. Lasten jouluelokuvat vai romanttiset jouluelokuvat?  

Lasten elokuvat enemmän: Grinch, Lumiukko, Joulupukki ja noitarumpu, Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu on ainakin suosikkien joukossa:) Nyt meillä on Disney+ ja siellä näkyy olevan kaikenlaista joulusisältöä, jos vain ehtisi katsella:)

10. Joululimppu vai saaristolaisleipä?  

Vaikea valita, tykkään molemmista. Ehkä saaristolaisleipä. 

11. Piparkakkutalon väsääminen vai kaupan piparit?  

Hmm, nykyään kai kaupan piparit (Annas polka on suosikkini), vaikka olen kyllä tehnyt piparitalojakin ja varmasti jonain jouluna vielä teenkin:) 

12. Liköörikonvehdit vai englanninlakritsit? 

Ei kummatkaan:) Jos olisi pakko valita, niin englanninlakut. 

13. Joulusaunassa koivuvihta vai ei?  

Ei vihtaa. Joskus kai ollaan vihdottu mökillä juhannuksena, mutta en niin välitä vihdoista tai ymmärrä niiden viehätystä :)

14. Joulupukki vai lahjasäkin kantaminen salaa kuusen alle? 

Joulupukkiasioita päästään miettimään, kunhan vauva kasvaa:) Haluaisin kyllä jouluntaikaa lapseni elämään, että ehkä joulupukki voisi tulla kyseeseen. Lapsuudenkodissa äiti lähti viemään roskista ja yllättäen sillä välin joulupukki tuli piipahtamaan ovella ja jättämään lahjasäkin :)

15. Lahjoja lemmikille vai ei?  

Juu, toki. Meillä ei ole lemmikkiä, mutta jos olisi, niin se saisi kyllä varmasti lahjan:) 

16. Joululahjojen avaaminen yhtä aikaa vai yksi ihminen kerrallaan? 

Yhtä aikaa on ollut tapana. Lahjat ovat nykyään aika pienessä osassa joulua, mutta kaipa niiden merkitys taas lisääntyy tulevina vuosina, kun pääsee ostamaan lelulahjoja.

17. Joululahjojen unboxaus aattoiltana vai säilyttäminen pakkauksissaan kasassa päiväkausia? 

Varmaan ensimmäinen. Lahjoja tosiaan vaihdetaan aikuisten kesken maltillisesti ja kyllä ne tulee availtua ja otettua käyttöön saman tien:) 

18. Joulun kuvaaminen vai hetkestä nauttiminen ilman kameraa?  

Ilman kameraa. Vauvan ensimmäisestä joulusta tosin pitää ottaa tuhat kuvaa. Vähintään:) 

19. Aattoiltana joulumessu Vatikaanista vai suomalainen joulukonsertti?  

Konsertti. Viime jouluna oltiin puolison kanssa Turussa jouluna ja katseltiin jouluaterian jälkeen Raskasta joulua hotellihuoneen kahisevissa lakanoissa. On hyvä joulumuisto:)

20. Tapaniajelu vai -kävely? 

Kävely. Toivottavasti on hyvä ilma!:)

Kiitos Joululainen tästä haasteesta, oli hauska vastailla näihin! Ja kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja ihanaa joulunalusaikaa!

Hyvää joulua!

Hei vain, ja hyvää jouluaaton aattoa! Niin on kulunut joulunalusaika ja joulu onkin jo ovella. Pipareita on paisteltu, mutta piparitalo vaihtui tänä vuonna kranssiin. Kivalta näyttää sekin:)

Huomenna alkaa joululoma ja lomalta toivon rentoa oloa: lukemista, päiväunia, elokuvien katselua ja ulkoilua. Tänään oli satanut vähän luntakin :)

Sähköinen joulukorttini tänä vuonna oli valokuva maalaamastani vesivärityöstä. Tämän kortin haluan ojentaa myös jokaiselle täällä piipahtaneelle. Oikein ihanaa ja omannäköistä joulua kaikille!:)

Joulukuun ensimmäinen

Ihana joulukuu on taas täällä! Joulukauden paras aika on mielestäni tässä joulukuun alkupuolella. Arkiset päivät tuntuvat näin joulukuussa aina hiukan tavallista hohdokkaammilta (tosin tänä vuonna tavallinen arki on tietysti erilaista kuin koskaan ennen). Nyt on mukava suunnitella vielä pieniä jouluisia puuhia, leipomisia ja askarteluja, korttien lähettämistä. Harmillisesti joulutorit ja sen sellaiset taitavat tänä vuonna jäädä enimmäkseen (tai kokonaan) väliin.

Vuoden ensimmäiset joulutortut leivoin viime viikonloppuna, vähän niin kuin ensimmäisen adventin kunniaksi (omenamarmeladilla). Muita jouluisia leipomuksia en ole vielä tehnyt, mutta suunnittelen ainakin maustekakun leipomista ja ehkä jonkun joululeivän (ja sen piparitalon). Jos osan näistä saa tehtyä, niin hyvä :)

Partiolaisten joulukalenterista ensimmäisen luukun sai avata jo ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Tykkään kalenterin piirrostyylistä ja siitä, että luukkujen takaa paljastuu aina jotain, mikä täydentää kuvaa. Kalenterin on kuvittanut Christel Rönns, ja hänen muutkin kuvituksensa ovat kyllä hurmaavia (www.christelronns.com).

Minulla on myös suklaakalenteri puisessa luukkukalenterissani. Valkkailin sinne taas lempikonvehtejani, kuten olen tehnyt jo kai parina viime vuonna. Vähän nostelin myös lisää koristeita esille sunnuntai-iltana. Kaikenlaista koristelaatikoihin vielä jäikin, mutta katsotaan, vieläkö koristelu jatkuu. Kynttelikkö ainakin jäi laittamatta, sen haluan kyllä johonkin sovittaa:)

Näihin joulukuun alun tunnelmiin tällä kertaa. Toivon kaikille tunnelmallisia joulukuun hetkiä!

Joulunodotustunnelmia

Hei vain, ja mukavaa marraskuuta! Aika kuluu kuin siivillä, ja on käsittämätöntä, että joulukuu alkaa jo reilun viikon päästä. Toisaalta vuosi tuntuu kestäneen ikuisuuden, mutta toisaalta jotkin tammikuussa tapahtuneet jutut tuntuvat tapahtuneen vasta ihan äsken. Mutta joulua kohti mennään joka tapauksessa. Tähän postaukseen olenkin koonnut muutamia jouluisia asioita, joita olen tässä viime aikoina tunnelmoinut.

Kahvisyötävät vaihdoin jouluisiin tässä jossain kohtaa marraskuuta. Annas polka-piparit ovat tämän vuoden suosikkeja. Isänpäiväksi tein suklaatryffeleitä suunnilleen tällä ohjeella. Hyviä on, ja makeita, ei tarvitse montaa syödä kerralla:) Näitä pitää tehdä vielä toinen satsi jouluksi.

Mainitsin jossain postauksessani lukevani Agatha Christien Simeon Leen testamenttia ja sainkin sen jo jokin aika sitten luettua. Melkein heti siihen perään katsoin saman elokuvan Areenasta. Kirjassa jouluista tunnelmaa oli aika vähän, mutta elokuvassa pikkuisen enemmän. Hercule Poirot ei vaikuta jouluihmiseltä ja tapahtumat kirjassa ja elokuvassa kiertyvät tietysti enimmäkseen rikoksen ympärille, joten pelkän joulutunnelman vuoksi luku- tai katselupuuhiin ei kannata ryhtyä. Mutta Poirot'n ystäville suosittelen:) Elokuva poistuu Areenasta jo 23.11.2020, joten nopeasti katselupuuhiin, jos haluat ehtiä. http://areena.yle.fi/1-2187565.

Areenasta olen katsellut myös Juhlamakupaloja, eli Makupalat -ohjelman juhlajaksoja. Makupalat oli ruokaohjelma, jota esitettiin telkkarissa vuosina 1997-2005 ja ohjelma varmaankin on monille tuttu vuosien takaa. En ole varma katsoinko itse ohjelmaa kovinkaan usein silloin vuosituhannen vaihteessa, mutta ainakin viime joulun aikoihin katselin ja koska jaksoissa on niin kotoisan rento meininki, ne kestävät mielestäni kyllä hyvin toisenkin katselukerran:) Nämä ilmeisesti kuuluvat Areenan valikoimiin toistaiseksi. http://areena.yle.fi/1-4498462.

Silläkin uhalla, että tästä tulee nyt ihan Yle-mainos, niin vinkkaan vielä Toljanteri-joulukalenteriäänestyksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/05/joulukalenteriaanestys. Äänestysaikaa on 26.11. asti ja Areenaan julkaistaan kaksi yleisön suosikkia tulosten perusteella (tarkemmat tiedot artikkelissa linkin takana). Toljanteri-joulukalenterit ovat minusta ihania ja tunnelmallisia ja olisi kiva saada joskus vielä ihan uusi Toljanteri-tarina. Tänä vuonna uutta joulukalenteria ei kaiketi pystytty kuvaamaan lainkaan, koska telkkarista tulee uusintana vuoden 2014 kalenteri Porokuiskaajan arvoitus.

Halusin tänä vuonna myös paperisen joulukalenterin ja haeskelin netistä sopivaa useampaan otteeseen. Lopulta huutonetistä silmiini osui kivoja postikorttikokoisia kalentereita. Ajattelin tänä vuonna availla luukut tuosta ylemmästä kalenterista, jossa ollaan joulutorilla ja säästää tuon joulupukkiversion ensi vuodelle. Ostin itse asiassa lopulta vielä kolmannenkin paperikalenterin, kun partiolaiset olivat myymässä kalenteriaan joku päivä kun kävin kaupassa. Onpahan luukkuja availtavaksi.

Niin vaan joulu hiipii lähemmäs tänäkin vuonna. Sellainen tuntu on, että aika pienimuotoisesti ja vähällä vaivalla aion tänä vuonna joulua valmistella ja viettää. Piparkakkutalon tekemisestä tosin taas haaveilen, mutta vielä en ole alkanut sen kummemmin suunnitellakaan, joten jää nähtäväksi miten käy:) Hyvää joulunodotusta!

Joulukortit vesiväreillä maalaten

Kuluvan vuoden aikana olen innostunut vesivärimaalauksesta. Kaikenlaisia tekniikoita on kiva testailla ja näihin yksinkertaisiin kortteihin tulee lisämielenkiintoa suolatekniikalla. Vesivärien hienous on siinä, että värien liikettä ei voi täysin kontrolloida ja lopputuloksesta tulee aina hiukan yllättävä. Näitä kortteja ei siis kannata suunnitella liian tarkkaan, vaan antaa värien tehdä tehtävänsä :) 

Tämä onkin ensimmäinen tällainen ohjepostaus joulukuusen juurella, joten jos joku kohta on epäselvä, niin voi toki kysyä kommenteissa tarkennusta :) Mutta pidemmittä puheitta, kortin tekoon!

Korttien tekemiseen tarvitset: 

• vesiväripaperia (mielellään 300g/m²)
• lyijykynän
• jotain pyöreää sapluunaksi, minä käytin pientä teippirullaa (halk. n. 4,5 cm)
• vesivärit ja siveltimen + vettä
• hienoa ruokasuolaa
• mustan ohutkärkisen tussin ja ehkä viivoittimen

Aloita sommittelemalla ympyrät korttipohjalle haluamallasi tavalla. Piirrä ympyrät lyijykynällä sapluunan avulla. Paina lyijykynää kevyesti, jotta korttiin ei tule kovin tummia lyijykynämerkintöjä.

Pallot kannattaa mielestäni maalata yksitellen. Levitä ohut kerros puhdasta vettä ensimmäisen pallon ääriviivojen sisäpuolelle. Kun korttia katsoo viistosti valoa vasten ja näkee kuinka vesi kiiltelee kortin pinnalla, mutta isompia lammikoita ei näy, silloin vettä on sopivasti :)

Lisää sitten ensimmäinen väri ympyrään. Maalaa täpliä tai rentoja viivoja ja anna värin levitä. Muista jättää valkoista tilaa toiselle värille ja yritä pysytellä ääriviivojen sisällä.

Lisää sitten toinen väri. Jos värit sekoittuvat kauniisti yhteen (kuten punainen ja keltainen) anna värien sekoittua ja sekoita niitä myös tarkoituksella toisiinsa. (Tein myös väriyhdistelmällä vihreä-punainen, ja koska noita värejä sekoittamalla tulee ruskeaa, pyrin välttämään niiden sekoittamista.)

Ripottele sitten suolaa vielä märän ympyrän päälle. Suolakiteet imevät osan kosteudesta itseensä ja muodostuu hauskoja kuvioita.

Maalaa loput ympyrät samoin ja anna työn kuivua kokonaan ennen kuin jatkat.

Kun vesiväri on kokonaan kuivunut, rapsuttele suola irti kortin pinnasta. Suolaa voi joutua hankaamaan hiukan sormella, jotta se irtoaa. Toisaalta ei haittaa vaikka vähän suolaa jäisikin kortin pintaan, koska sen voi ajatella olevan vähän niin kuin kimalletta :)

Piirrä sitten ohuehkolla tussilla ääriviivat joulupalloillesi. Minä tykkään tuollaisesta hiukan huolettoman näköisestä lookista, jossa viivat tehdään "katkonaisina" ja useaan kertaan. Mutta tee sinä sellaiset ääriviivat kuin itse haluat :) Huomaa myös, että karkea vesiväripaperi voi vahingoittaa tussin kärkeä.

Piirrä sitten viivaimen avulla "ripustusnaru" ympyröiden laelta ylöspäin. Oikean kohdan voi arvioida silmämääräisesti tai mitata ympyrän halkaisijan ja arvioida sen mukaan.

Piirrä myös muut haluamasi yksityiskohdat ja lisää jouluinen tervehdys. Valmista tuli! :)

Korttien takapuolelle voi halutessaan liimata vaikka värillisen kartongin. Samoin palloja voi koristella lisää vaikka valkoisella geelikynällä tai askarteluhileillä, tai tietysti ihan millä tahansa keksii :)

Onko siellä jo askarreltu joulukortteja, vai jätätkö ehkä joulukortit lähettämättä? Monet taitavat lähettää nykyisin sähköisiä tervehdyksiä, kuten minäkin olen tehnyt parina viime vuonna. Muutamien ystävien kanssa on kuitenkin tullut yhä edelleen vaihdettua ihan perinteiset joulukortit ja siitä kyllä haluan pitää kiinni jatkossakin!

Mukavaa marraskuun jatkoa!

Yllätysamaryllis ja muut viime aikojen jouluiset

Hei vaan ja hyvää lokakuuta kaikille! Syksy on jo pitkällä, vaikka ainakin täällä Pirkanmaalla lämpimiä säitä onkin riittänyt. Vielä ei onneksi ole se synkin ja pimein syksy, vaan ruskan värit ja melko pitkälle iltaan riittävä valo auttavat jaksamaan. Kesäkukatkin kukkivat minulla yhä parvekkeella, mutta mieli kyllä harhailee syksyisissä ajatuksissa: nyt tekee mieli linnoittautua sohvalle sarjojen ja kirjojen pariin, leipoa jotain syksyisen mausteista ja herkutella satokauden kasviksilla. Jännästi nämä ajatukset kulkevat samaa rataa syksystä toiseen :)

Mutta syystunnelmoinnin lisäksi jotain jouluistakin. Toinen viimevuotisista amarylliksistani järjesti minulle jouluisen yllätyksen ja alkoi puskea kukkavartta syyskuun loppupuolella. Nyt se on ehtinyt jo kukkaan asti ja voi että, miten tykkään siitä! Tämä on ensimmäinen amaryllis, jonka olen saanut kukkimaan uudelleen, vaikkakin on myönnettävä, että minun toiminnallani tuskin oli paljon tekemistä sen kanssa, että se nyt kukkii. Periaatteessahan sipulin olisi kai pitänyt kasvattaa kesällä lehdet ja kerätä niiden avulla lisää voimaa mukulaan ja kukkia uudelleen lepovaiheen jälkeen ehkä ensi kevättalvella. Mutta käy tämäkin :)

Minulla on myös toinen amarylliksen sipuli, jolta leikkasin lehdet pois ja "pakotin" levolle juuri tänään. Se on ollut minulla jo toissa joulusta saakka, mutta ei ole kukkinut uudelleen. Katsotaan, miten nyt käy. Se kasvatti ihan hyvät lehdet joskus viime kevään aikana ja sillä näkyi olevan vahvat juuretkin, kun kaivoin sen ylös maasta. Lehtiin iski kesän aikana ilmeisesti kuitenkin joku tauti, koska lehtien pinnalla oli jotain ihottuman näköistä. En ole kummoinen kasvitietäjä, joten en tiedä, mistä on kyse tai oliko siitä haittaa sipulille, mutta kokeilen näin tällä kertaa. Ja tilasinpa myös pari uutta amarylliksen sipulia tätä joulukautta varten :)

Sain myös kirjastosta kauden ensimmäisen jouluromaanin, "Hercule Poirot's Christmas" (suom. "Simeon Leen testamentti"), mutta lukemisen kanssa en ole päässyt vielä alkua pidemmälle. Minulla on ollut keväästä asti hyvä lukufiilis, mutta nyt lokakuussa on takunnut pahasti. Olen tehnyt tänä vuonna (taas) Helmet-lukuhaastetta, ja olin tuossa kesällä jo varma, että tänä vuonna saan sen tehtyä valmiiksi asti, mutta nyt alan olla hiukan epäileväinen :) Mutta ei se tietenkään haittaa, kiva kuitenkin, kun lukulistalle on haasteen avulla päätynyt taas kaikenlaisia kirjoja, joihin en ehkä muuten olisi tarttunut.

Tänään oli myös leivontapäivä. Leivoin näitä porkkanamuffineja, joiden ohjeen jaoin täällä blogissa pari vuotta sitten. Vähän piti soveltaa, kun ihan kaikkia aineita (kuten kaurajauhoa) ei ollut kaapissa, ja sokerin määrää halusin vähentää. Lisäksi paistoaika oli lähempänä 15 minuuttia kuin 20. Käynkin merkkailemassa nämä huomiot alkuperäiseen postaukseen, niin ovat siellä sitten muistissa vastaisuuden varalle. Mutta hyviä tuli tälläkin kertaa: ihanan pehmeitä ja nuo mausteet väkisinkin vievät ajatukset jouluun.

Tällainen syksyisten ja jouluisten juttujen kokoelma tällä kertaa. Joulu on ajatuksissa pieninä pilkahduksina: se hiipii mieleen amaryllistä katsellessa ja muffinin mausteita tuoksutellessa. Sieltä se tulee tänäkin vuonna :) Ihania syyspäiviä kaikille!

Helppo ja herkullinen omenapiirakka

Syksy on omena-aikaa. Minulla ei ikävä kyllä ole omaa omenapuuta, mutta iloitsen, kun kotimaisia omenia on myynnissä pitkälle loppuvuoteen. Omenat ovat tietysti hyviä sellaisenaan, mutta tänä syksynä olen piilottanut omppulohkot usein tähän hyvään ja helppoon omenapiirakkaan. Tykkään juuri nyt eniten tällaisista nopeista ja helpoista resepteistä, joiden takia ei tarvitse edes kaivaa vatkainta kaapista. Tämä resepti perustuu löyhästi Yhteishyvässä aikoinaan julkaistuun marjapiirakkareseptiin, joka onkin yksi lempipiirakkaresepteistäni (linkki).

Helppo ja herkullinen omenapiirakka

Taikina

• 1 muna
• 1 dl sokeria
• 1 dl rypsiöljyä
• 1 dl maustamatonta jogurttia
• 0,75 dl mantelijauhoa
• 1,25 dl vehnäjauhoa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljasokeria
• 1 tl kardemummaa

Täyte

• 2-3 omenaa
• 2 tl kanelia
• 1-2 tl sokeria

Kauramuru

• 30 g margariinia
• 3 rkl sokeria
• 3 rkl vehnäjauhoa
• 1 dl kaurahiutaleita
• 1 tl vaniljasokeria

Laita uuni lämpenemään 200°C asteeseen sopivassa välissä.

Sekoita kulhossa muna, sokeri, rypsiöljy ja maustamaton jogurtti. Sekoita toisessa kulhossa yhteen mantelijauho, vehnäjauho ja leivinjauhe. Sekoita kuivat aineet nesteen joukkoon. Sekoita lopuksi joukkoon vaniljasokeri ja kardemumma. Kumoa taikina piirakkavuokaan (minun vuokani halkaisija on 28 cm).

Pese ja lohko omenat. Levitä lohkot taikinan päälle. Ripottele päälle kanelia ja halutessasi hiukan sokeria. (Sokeria ei välttämättä tarvitse, koska sitä on taikinassa ja kauramurussa.)

Tee kauramuru sekoittamalla kauramurun ainekset yhteen. (Minä teen murun yleensä samassa kulhossa kuin taikinan ylimääräisen tiskin välttämiseksi)

Levitä kauramuru omenalohkojen päälle. Paista piirakkaa 200°C noin 25 minuuttia tai kunnes piirakka saa kauniin kullanruskean pinnan. Tarjoile hiukan jäähtyneenä vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Vastaleivotun omenapiirakan tuoksuista viikkoa kaikille!