Koristenaamio halloweeniksi

Halloween on pikkuhiljaa rantautunut Suomeenkin naamiaisten ja muiden halloween-juhlien muodossa. Halloween-rekvisiittaa ainakin näkyy olevan tarjolla kaupoissa moneen lähtöön. Me olemme juhlistaneet halloweenia ja sadonkorjuuaikaa monesti kurpitsoita kaivertaen ja herkutellen, mutta tänä vuonna pidimme noista juhlallisuuksista taukoa.

Innostuin kuitenkin tekemään halloween-hengessä meille yhden koristeen: pupunaamion paperimassasta. Tavoitteena oli jotain hiukan karmivaa ja pikkuisen häijyn näköistä :)

Paperimassan tein munakennoista. Munakennot ovat huokoisia ja hienontuvat helposti kun ne repii pieneksi ja liottaa yön yli vedessä. Hienonsin liotetut munakennot sauvasekoittimella ja siivilöin massan keittiöpyyhkeen lävitse. Siivilöidessä on oltava tarkkana, että pientä paperikuitua ei pääse viemäriin, sillä se kuulemma tukkii helposti putket. Lisäsin massaan reilusti liimaa, mutta rakenne jäi melko murenevaksi. En oikein tiedä millaista itse tehty paperimassa parhaimmillaan on, mutta minä en ole saanut siitä koskaan kovin helposti muokattavaa.

Joka tapauksessa, muotoilin pupun naaman foliosta tehdyn aihion päälle ja tein korvat erikseen. Työn kuivumiseen meni viikon verran ja lopuksi maalasin sen akryyliväreillä. Nuo hampaat ovat minusta oikeastaan parasta koko naamiossa. Ne on tehty sirunmuotoisista muovihelmistä, jotka maalasin myöskin akryyliväreillä. Idea hampaisiin tuli Donnie Darko -elokuvasta, vaikka oma naamioni onkin reilusti lempeämmän näköinen kuin elokuvan vastaava :)

Lokakuu alkaa lähestyä loppuaan ja marraskuussa joulun odotus jo pyörähtääkin käyntiin oikein toden teolla. Kaikenlaisia kivoja askarteluja ja muita joulupuuhia onkin jo suunnitelmissa. Eli ensi kerralla taas jouluisempia aiheita!

Hauskaa Halloweenia!

Porkkanakääretorttu

Porkkanakakun mieliteko iskee minulle aina näin syksyisin. Porkkanakakku on parhaimmillaan mehevää ja mausteista ja se tuo mieleen syksyn ja ehkä vähän joulunkin. Tällä kertaa tein kakun hiukan erilaiseen muotoon kääretortuksi. Sain idean Pinterestistä ja idea olikin hyvä. Ohje löytyy täältä: https://www.gimmesomeoven.com/carrot-cake-roll/ (katsottu 18.10.).

Tällä ohjeella kääretortusta tuli ihanan mehevä. Parhaimmillaan se oli leipomista seuraavana päivänä, kun täyte oli ehtinyt kunnolla jähmettyä ja maut tasaantua. Tätä torttua voisin tehdä uudelleenkin parin pikkumuutoksen kera. Mielestäni pähkinä- tai mantelirouhe tuo porkkanakakkuun mukavaa rakennetta ja makua. En ole varma voisiko kääretorttupohjaan laittaa mantelirouhetta, mutta ainakin sitä voisi ripotella pohjan päälle ennen täytteen levittämistä. Samoin jos tortun tekee tarkalleen linkin ohjeen mukaan, valmiiseen kääretorttuun jää päällimmäiseksi leivinpaperia vasten oleva puoli. Ensi kerralla käännän pohjan niin, että mielestäni nätimpi paistopinta tulee tortun ulkopuolelle :)

Herkullista viikon jatkoa!

Jouluterveiset vuodelta 1991

Olen potenut viime aikoina ysärinostalgiaa. Oma lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni sijoittuu 90-luvulle ja ysärimuistoni liittyvätkin enimmäkseen leluihin ja leikkeihin, kirjoihin, lasten- ja nuortenohjelmiin, tietotekniikan kehitykseen, kouluun ja sen sellaiseen. 90-luku oli minulle huoletonta aikaa, jolloin minun ei tarvinnut murehtia aikuisten asioista. 

90-luvulle sijoittuvat myös rakkaimmat lapsuuden jouluni. Omassa perheessäni joulu oli aina vuoden suurin juhla ja siihen valmistauduttiin huolella. Äitini tilasi 90-luvulla Kotivinkin Joululehteä ja ammensi siitä inspiraatiota jouluihimme. Ilokseni totesin, että nuo lehdet olivat yhä tallessa ja sain ne itselleni selailtavaksi. Ajattelin jakaa muutaman inspiraatiokuvan myös täällä blogin puolella, eli seuraavaksi joulunostalgiaa Kotivinkin vuoden 1991 Suuren Joululehden tyyliin!

Lehden kansi on perinteisen punainen ja se lupailee herkkuja, lahjaideoita, koristeita ja askarteluja. Kannessa näkyvä käärekonvehtinauha on jäänyt mieleen ja jotain vastaavaa askartelimmekin koristeeksi jonain lapsuuteni jouluna.

Tummasävyisessä ja utuisessa kuvassa esitellään joulun herkkuja ja ehdotetaan aattoillan menuksi sillejä, kermaperunoita, kinkkua, Brysselin porkkanarengasta, marinoituja papuja sekä jälkiruokasalaattia.

Joulun makeita herkkuja taas ovat puolikuut, mureat pähkinäkakut ja kuvan oikeassa yläkulmassa näkyvät sacherpalat. Sacherpalojen kuvan muistan lapsuudestani, olenhan aina ollut suklaisten herkkujen ystävä. Sitä tosin en muista, olenko tämän ohjeen mukaan tehtyjä sacherpaloja päässyt koskaan maistamaan.

Jouluiseen ruokailutilaan on valittu punavalkoista ruutukuosia, sinipunaista raitaa ja röyhelöitä. Katajanoksa koristeineen ja kynttilät luovat tunnelmaa.

Kauneimmat joulukoristeet neuvotaan keräämään luonnosta. Jäkälät, katajanoksat ja varvut koristavat takanreunusta. Tuikut näyttävät hauskoilta, mutta olisin itse ehkä hiukan huolissani paloturvallisuudesta.

Lehdessä annetaan myös vinkkejä hienojen kranssien askarteluun. Nämä koristeet näyttävät mielestäni tosi kivoilta ja voisin ripustaa niistä minkä tahansa oveeni tänäkin vuonna.

Mainoksissa esitellään muun muassa leipä- ja jäätelökoneita. Meillä ei koskaan ollut jätski- tai leipäkonetta, mutta leipää, etenkin sämpylöitä, leivottiin meillä kyllä silti ahkerasti. Leipäkoneiden kulta-aikaa taisi olla juuri 90-luku, mutta nähtävästi sellaisen voi edelleen hankkia itselleen kodinkoneliikkeestä. Jäätelökoneet taas lienevät edelleen käytössä monissa kodeissa.

Kotivinkin Joululehti oli monipuolinen lukupaketti jo 90-luvun alussa. Vuoden -91 lehden pääpaino oli itse tekemisellä: askartelu, leivonta, ruoanlaitto ja koristelu täyttävät valtaosan lehden sivuista. Kuitenkin lehden sivuille mahtuu myös joulumuistoja, enkelten historiaa ja keräilyä käsitteleviä pitkiäkin artikkeleita sekä humoristinen joulunvalmistelijan tehtävälista.

Monet lehden tunnelmat, värit, ruoat ja koristeet tuntuvat minusta ihan ajankohtaisilta tänäkin vuonna. Osasyy voi olla se, että 90-luku on ylipäätäänkin noussut ainakin jossain määrin uuteen suosioon viime aikoina sisustuksessa ja pukeutumisessa (esim. rottinki, tummataustaiset kukkakuosit ja loimusametti). Toisaalta joulu on niin perinteiden täyttämä juhla, että jo senkin vuoksi monet asiat ovat saattaneet siirtyä menneiltä vuosikymmeniltä nykyjouluihin ihan siltänään.

Tällaista menneen ajan tunnelmaa tällä kertaa :) Hauskaa alkanutta viikkoa jokaiselle ja palataan jälleen jouluisiin tunnelmiin!

Kaikki postauksen kuvat: Kotivinkin Suuri Joululehti 1991.

Lähtölaskenta jouluun

Niin se vaan vuosi on taas kääntynyt syksyyn ja jouluun on enää 100 päivää. Jouluiset ajatukset alkavat pikkuhiljaa risteillä mielessä ja näin syksyn pimenevinä iltoina onkin ihan mukava jo vähän suunnitella tulevan joulukauden juttuja. 

Löysin luonnoksista tekstin, jota olin kirjoittanut viime joulun välipäivinä. Olin kirjoittanut muistiin juttuja, joita en tehnyt joulun alla ja joita olin jäänyt kaipaamaan. Teksti jäi silloin julkaisematta, mutta nythän siihen on hyvä palata. Tässäpä siis idealistaa joulukaudelle 2017:

• Kaivan hyvissä ajoin marraskuussa pienen kuusentaimen juurineen perheeni mökiltä (maanomistajan luvalla) ja laitan veteen lasipurkkiin.
• Katson enemmän jouluelokuvia. Viime jouluna katsoin vain The Grinch -elokuvan ja ensimmäisen Yksin kotona -elokuvan. The Polar Express minulla on ollut listalla jo monta vuotta ja joulua, mutta se on edelleen katsomatta. Jospa tänä vuonna!
• Teen munatotia.
• Teen Spotify-listan omista joululaulusuosikeistani. Kuuntelin viime jouluna aika paljon joulumusiikkia radiosta ja Spotifyn valmiilta joululaululistoilta, mutta joitain suosikkejani olisin voinut kuunnella enemmän.
• Laitan jouluisen taustakuvan puhelimeeni jo hyvissä ajoin marraskuussa tai viimeistään ensimmäisenä adventtina.
• Käyn jouluostoksilla. Viime jouluna en tainnut juurikaan kierrellä kauppoja joulun alla. Vaihdan nykyään lahjoja vain muutaman läheisen kanssa, joten isoja jouluostoksia ei nykyään tarvitse (onneksi) tehdä. Kaupoissa on kuitenkin joulun alla aika kiva tunnelma, kun joululaulut soivat ja ihmisiä on paljon.

Kiva, että olin laittanut muistiin juttuja tuoreeltaan viime joulun jälkeen. En varmaan ainakaan kaikkia näitä olisi muuten enää muistanut. Jospa näistä ainakin osan toteuttaisin jo tulevana jouluna.

Tästä se taas lähtee, matka kohti joulua. Joka vuosi se on tuttu ja uusi samalla kertaa ja aina yhtä tärkeä ja rakas. Ja ennen joulua saamme nauttia myös ihanasta syksyn tunnelmasta ja väriloistosta. Toivottavasti edessä on aurinkoinen ja lämmin syksy ennen talven pimeyttä ja pakkasia.

Niin, ja kuvassa talvista tunnelmaa viime loppiaiselta :)

Joulunpyhät ja lämmittävä omenasiiderijuoma

Niin vain vierähtivät joulunpyhät. Ne menevät aina niin nopeasti ja jättävät jälkeensä ilon ja tyytyväisyyden sekaista haikeutta. Haikeus, sekin kuuluu jouluun :)

Joulunpyhiini kuului leppoisaa oloa, hyvää ruokaa, neulomista sohvan nurkassa, kynttilän liekin lepatusta ja hiukan myös ulkoilua auringonpaisteessa. Sää ei joulun aikaan näyttänyt talvisinta puoltaan ja aattona taitoimmekin matkaamme joulukylään sateen ropistessa auton tuulilasiin. Tapaninpäivänä aurinko kuitenkin suostui näyttäytymään ja pääsimme ulkoilemaan kauniissa, vaikkakaan ei kovin talvisessa säässä. 

Kuvassa Antellin herkullinen joulutorttu ja lämmin siiderijuoma, joita nautiskeltiin aatonaaton iltana. Juoma on minusta talvinen, ei pelkästään jouluinen, ja se sopisikin juotavaksi vaikka pakkassäässä ulkoilemisen jälkeen. Eli niitä pakkassäitä odotellessa:)

Lämmin siiderijuoma (kahdelle tai kolmelle)

• 1 pullo kuivaa omenasiideriä
• 1 dl omenamehua
• 3 rkl tummaa sokeria
• 2-3 kanelitankoa

Sekoita juoman aineet kattilassa ja kuumenna höyryävän kuumaksi, mutta älä keitä. Poista kanelitangot ja tarjoile halutessasi rusinoiden ja manteleiden kanssa. Minulla sattui olemaan kaapissa vain mantelirouhetta kokonaisten manteleiden tai lastujen sijaan, joten sillä mentiin :)

Mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

Jouluaatto

Se on sitten jouluaatto. Valmistelut on tehty ja odotus on viimein ohi. On aika nauttia joulusta, kukin omalla tyylillään. Me pakkaamme kohta auton ja suuntaamme joulukylään. Odotan joulunpyhiltä rauhoittumista, hyvää seuraa ja ruokaa. Ehkä ehdin istahtaa lukemaan kirjaa tai katsomaan elokuvaa. Toivottavasti sää sallisi ulkoilunkin.

Toivon pikku keramiikkatonttujeni kanssa mukavaa ja omannäköistä joulua jokaiselle! :)

Joulukortit

Tänä vuonna tein joulukortit eri tavalla kuin koskaan ennen. Yleensä askartelen kortit perinteiseen tapaan ja esimerkiksi viime vuonna näpersin kortteihin hamahelmi-lumihiutaleita. Tänä vuonna olen kuitenkin ollut innostunut vektorigrafiikasta ja päätin soveltaa tätä innostusta myös joulukortteihini.

Suunnittelin kuvissa näkyvän tonttukuvan Inkscape-vektorigrafiikkaohjelmalla ja tilasin printit valokuvatulostusliikkeestä. Olen lopputulokseen tyytyväinen: paperi oli laadukasta, tulostusjälki terävää ja värit näyttivät kirkkailta ja kauniilta. Tähän tapaan tehty kortti olisi helppo myös lähettää digitaalisesti, jos haluaisi luopua paperisten korttien lähettämisestä.

Enää kolme yötä jouluun. Muutama jouluinen askare odottaa vielä tekijäänsä: aion vielä leipoa ja laittaa vähän ruokaa. Olemme kuitenkin menossa aattona valmiiden herkkupöytien ääreen, joten laatikoiden tai muiden aattoillan herkkujen valmistelusta minun ei tarvitse tänä vuonna juurikaan huolehtia (vaikka mielelläni olisin kyllä aaton ruokien valmisteluun osallistunut enemmänkin). 

Leppoisia joulunaluspäiviä!