6. tammikuuta 2019

Loppiainen

Joulukausi on tullut päätökseensä jälleen kerran. Tai onhan vielä Nuutinpäivä 13.1. mutta minulla on ollut tapana korjata joulukoristeet talteen näin loppiaisena. Tällä kertaa joulu siirtyi ajatuksissa taka-alalle vähän huomaamattakin ja nyt ajatukset askartelevat jo tulevan vuoden projekteissa.


Ihan kaikkia joulukoristeita en tosin vielä  laittanut piiloon: amaryllikseni tulevat ilahduttamaan minua vielä varmaan pitkälle kevääseen. Kuvassa näkyvä vaaleanpunainen amaryllis aukaisi ensimmäisen kukkavartensa nuput juuri jouluksi ja pari viimeistä kukkaa kukkii yhä. Tuon lyhyemmän varren nuppu aukeaa varmaan ensi viikon aikana. Toinen amaryllikseni ei ehtinyt kukkaan lainkaan joulukauden puitteissa, mutta ei se mitään. Sekin näyttää aloittavan kukintansa ihan lähiaikoina. Meillä on asunnossamme aika viileää, ja luulen, että hidas kasvu johtuu siitä. Amaryllisten kasvua on ollut tosi kiva seurailla tässä syksyn ja talven mittaan, joten tätä aion kokeilla uudelleenkin. Aion toki myös säästää nämä sipulit ja kokeilla, jos saisin ne kukkimaan uudelleen jossain kohtaa. Lueskelin aiheesta jo vähän netistä ja ilmeisesti näiden uudelleenkukittaminen voisi olla mahdollista vuoden päästä keväällä.

Joulukuusestani otin koristeet pois, mutta pidän kuusta esillä vielä vähän aikaa. Oksien kärkiin on kasvanut pieniä silmuja, mutta kuusi myös varistaa jonkin verran, eli voi olla, että hankkiudun siitä eroon jo aika pian.

Tähän päätän tämän joulukauteni ja blogin pitämisen tällä erää. Kiitos kaikille lukijoille ja myös suuri kiitos teille, jotka olette jaksaneet kommentoida! Ja kuten Joulu tulee laulamalla -laulussa lauletaan:

 "Niin joulun äänet käyvät nukkumaan,
 mut vuoden päästä taas näin ne palaa meidän luo!" 

Eli ensi kertaan!

31. joulukuuta 2018

Jouluiset päiväni

Joulu on sujunut ihanasti kyläillessä, herkutellessa, lueskellessa, ulkoillessa ja laiskotellessa. Vielä tänään ja huomenna saan lomailla ja joulumielellä, koristeideni keskellä, aion olla loppiaiseen saakka. Tänään halusin kuitenkin pikaisesti palata viime loppiaisena julkaisemaani vuoden 2018 joulusuunnitelmalistaani, ja käydä läpi, miten suunnitelmani toteutuivat. Lyhykäisyydessään listani oli tällainen:
  1. Teen taatelikakkua. 
  2. Aloitan joulupuuhat aikaisemmin.
  3. Harkitsen sähköisten joulukorttien lähettämistä.
  4. Askartelen origamikuusia.
  5. Askartelen pillihimmelin.
  6. Järjestän itselleni joulutunnelmahetkiä. 
  7. Katson enemmän jouluelokuvia.
Kohta yksi listallani oli taatelikakku, ja sitä tosiaan leivoin joulun alla. Herkkua oli ja enköhän ota tavakseni tehdä sitä joka vuosi.


Kohta kaksi oli joulupuuhien aloittaminen aikaisemmin. Tämän kanssa nyt on vähän niin ja näin :) Syys-lokakuussa taisin olla yhä enemmän syystunnelmissa kuin jouluisissa, mutta eipä se haittaa. Ehkä on ihan ok, että joulukausi ei veny kuukausien mittaiseksi, mutta marras-joulukuussa jouluisiin mietteisiin voi uppoutua sitten ihan kunnolla (minkä arjelta ehtii).

Kohdassa kolme mainitsen sähköisen joulukortin ja totta tosiaan sain sähköisen tervehdyksen valmiiksi juuri ennen joulua ja se lähti suurimmalle osalle läheisistä, joita halusin kortilla muistaa. Lähetin myös muutaman perinteisen joulukortin, joihin käytin marraskuussa askartelemiani origamitähtiä. Eli kohta neljä "Askartelen origamikuusia" toteutui sinänsä osittain, että kuusien sijaan askartelin origamitähtiä. Pillihimmelin askartelu sen sijaan jäi kokonaan ensi vuoteen.


Kohdan kuusi joulutunnelmahetket olivat joulun alla yksittäisiä ja ohikiitäviä. Joululaulujen ja doodlailun parissa vietetty ilta oli ehkä yksi joulunalusajan tunnelmallisimmista ja joulutoreilla poikkeilu sai minut jouluiselle mielelle ainakin hetkittäin. Kaipa joulutunnelman löytäminen näin aikuisiällä on aika hankalaa kaiken arkisen puuhan keskellä, mutta sitä kohti taas sitten ensi vuonna.

Ja listani viimeisenä kohtana mainitsin jouluelokuvat. Tänä vuonna katselin seitsemän jouluelokuvaa (joista kaksi olen nähnyt aikaisemminkin):
  • Elf
  • Lumeton joulu
  • A Christmas Carol (1984)
  • Yksin kotona
  • Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu
  • Joulupukki ja noitarumpu
  • Krampus
Uusia suosikkeja tänä vuonna olivat Elf ja norjalainen animaatio Lumeton joulu. Tatun ja Patun jouluinen elokuva oli myös ihan kiva ja varmaan lapsikatsojat siitä saavatkin enemmän irti kuin minä. (Lempilainaukseni kirjasta Tatun ja Patun ihmeellinen joulu on "Minä poltan joulukynttilöitä molemmista päistä saavuttaakseni maksimaalisen joulutunnelman":)


Mukavasti ehdin tänä vuonna tehdä kaikenlaisia joulujuttuja joulun alla ja jouluna, vaikka tietysti näin jälkeenpäin tuntuu, että joulunalusaika vilahti silmissä hurjan nopeasti. Vuoden lempparikoristeita olivat tänä vuonna pähkinänsärkijäkoristeet. Sain vielä joululahjaksi punapaitaisen kuninkaan kokoelmani jatkoksi. Näitä en malttaisi millään laittaa piiloon vuoden ajaksi!

Näihin joulunjälkeisiin tunnelmiin tällä kertaa. Kaipa sitä vähän pitäisi jo tänään suunnata katsetta vuoden 2019 suuntaankin, en voi uskoa, että tänään on jo vuoden viimeinen päivä! Hyvää uutta vuotta kaikille!

24. joulukuuta 2018

Hyvää joulua!


Niin kuluivat joulunaluspäivät ja tultiin jouluaattoon. Osa valmisteluista jäi tänä vuonna vähän puolitiehen (piparitalo on edelleen osina), mutta joulu tulee silti. Nyt on aika rauhoittua ja rentoutua! Kävin lainaamassa joulunalusviikolla joululukemista kirjastosta ja jo odotan aattoiltaa, ja sitä, että ehdin istahtaa lukemaan. Jos joulunpyhinä jaksan, saatan myös neuloa vähän ja katsella ehkä vielä jonkin jouluisen elokuvan. Ja niin ihanaa, että meillekin saatiin tänä vuonna valkoinen joulu! Miten tunnelmallista lähteä jouluisille kävelylenkeille lumisille kaduille!

Toivotan kaikille täällä piipahtaville oikein ihanaa ja tunnelmallista joulua!

14. joulukuuta 2018

Jouluvalmisteluja ja koristeaskarteluja

Hei ja mukavaa perjantai-iltaa! Se on sitten 10 yötä jouluaattoon. Kuluneella viikolla joulutunnelmaa on haeskeltu Keskustorin joulutorilta ja Tallipihalta. Mukavia tunnelmallisia kohteita molemmat! Tallipihalta löytyikin pari kivaa lahjaa läheisille ja nyt viikonloppuna pitäisi leipoa ja laittaa vähän syötäviä herkkulahjoja, joten lahjahommat alkavat olla jo ihan mukavalla mallilla. Tälle illallekin olisi vielä suunnitteilla piparitalon osien paistamista. Vähän myöhäiseksi menee, kun en saanut aikaisemmin aloitettua, mutta kaavat on kuitenkin jo tehty ja kokoamisen ja koristelun aion tehdä joku muu päivä.


Kuvassa näkyy tällä kertaa tekemiäni massakoristeita. Koristeet on tehty samasta askartelumassasta kuin kärpässienikoristeet pari vuotta sitten. Myös maalaamiseen on käytetty akryylivärejä ja askartelulakkaa, kuten viimeksikin. Tällä kertaa minulla oli idea simppeleistä eläinaiheisista koristeista ja tällainen sekalainen kolmen kopla lopulta syntyi. Kuten kuvasta näkyy, mittasuhteet eivät alkuunkaan täsmää eläinlajien välillä, mutta päätin etten anna sen häiritä :) Norsun suoraviivainen muoto oli helppo toteuttaa noin pienenä, mutta dromedaarista tuli väkisin aika suuri. Dinosauruskoriste (johon otin mallia brachiosauruksesta) syntyi vähän vahingossa, kun kirahvin muovailu ei ottanut onnistuakseen. Nuo pienemmät värikkäät koristeet taas tein pientä joulukuustani varten. Nyt ne itse asiassa jo koristavatkin kuusen oksia, mutta en ole ollut valoisan aikaan kotosalla kuvatakseni niitä.

Näin lyhyet joulunalusterveiset tällä kertaa. Laitanpa seuraavaksi joululaulut soimaan ja alan kaulita piparitaikinaa!

10. joulukuuta 2018

Huovutettuja koristeita ja jouluisia puuhia

Tänään jouluun onkin enää pari viikkoa. Nämä joulunalusviikot ovat lempiaikani vuodesta: ollaan jo ihan lähellä joulua, mutta kuitenkin vielä on ihanaa joulunodotusta jäljellä. Olen vähän huono hetkessä elämisen taidossa, joten nyt tuntuu mukavalta, kun joulu on vielä vähän matkan päässä eikä vilahda ohi vielä hetkeen. Joskus jo jouluaattona mieleeni on hiipinyt haikeus joulun loppumisesta, kun kaikki valmistelut on tehty ja on aika juhlia. Yritän kuitenkin harjoitella hetkeen tarttumista ja joulun aika antaa siihen monia mahdollisuuksia :)




Kuvissa näkyy oma tulkintani jouluisesta minimaailmasta, joita on näkynyt paljon esimerkiksi lasisiin tölkkeihin tehtyinä. Minulla ei ollut sopivan kokoista tölkkiä, joten tein oman minimaailmani leipävuokaan. Kuusen ja peuran olen neulahuovuttanut itse. Kuusen takaa kurkistava tonttu on saatu lahjaksi. Huovuttaminen on mukavaa puuhaa, mutta harmikseni innostun siitäkin yleensä vain näin joulun alla. Taidan tehdä uuden vuoden lupauksen itselleni ja varata säännöllisesti aikaa kaikille näille kivoille käsitöille, joita olen tässä vuoden loppua kohden tehnyt.

Viikonloppuun sisältyi myös kaikenlaista kivaa jouluista puuhaa. Eilen kävimme kuuntelemassa Tampere-talolla Raskasta joulua -konsertin ja on se vaan huikeaa seurata taitavien ja lahjakkaiden ihmisten esiintymistä. Olin erityisen vaikuttunut Elize Rydin kirkkaasta äänestä ja nyt pidän entistä enemmän Julen är här -laulusta. Tänä syksynä on ollut kaikkia kivoja kulttuuririentoja, ja musiikki ja taide on ainakin minulle yksi tapa harjoitella läsnäoloa. Lauantaina kävin myös kurkkaamassa aiemmin mainitsemani Joulun taikaa -näyttelyn Postimuseossa Vapriikissa. Tykkäsin ja suosittelen käymään, jos mahdollisuus on. Näyttely ei ole kovin iso, mutta kuvat kuljettivat ainakin minut pienelle nostalgiamatkalle 90-luvulle. Vahvoina teemoina kuvituksissa kulkivat perhe, luonto ja eläimet. Lämmin ja jouluinen olo tuli kuvituksia katsellessa.

Muutamat joulupuuhat odottelevat vielä tekijäänsä. Joulukortit jäivät taas vähän viime tinkaan ja projekti on yhä kesken. Päätin kuitenkin tänä vuonna lähettää muutaman kortin, mutta isolle osalle läheisistä aion lähettää sähköisen tervehdyksen. Myös piparkakkutalo on vielä täysin mietintäasteella. Haaveissani siintää kyllä hieno talo, mutta en tiedä milloin sen ehtisin ja jaksaisin tehdä. No, katsotaan, eihän se kauhean paha tietysti ole, jos se jää tällä kertaa tekemättä, vaikka kovasti kyllä haluaisin ehtiä.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille täällä poikenneille! Saataisiinpa kohta taas lunta meille Tampereellekin!

7. joulukuuta 2018

Taatelikakku

Huomasin yllättäen viime joulun aikaan pitäväni taatelikakusta. Jouluni on perinteisesti maistunut enimmäkseen suklaalta ja tilaa muille herkuille on jäänyt usein aika vähän. Viime vuonna kuitenkin valitsin jossain kohtaa kahvisyötäväksi taatelikakkua ja sehän maistui. Suunnittelinkin jo heti viime joulun jälkeen, että ensi jouluna opettelen itsekin leipomaan taatelikakkua ja sehän onkin vallan helppoa. Nappasin ohjeeksi yhden Googlen ensimmäisistä hakutuloksista: Myllyn parhaan reseptin Seijan taatelikakku. Tein kakun taas pieneen kuivakakkuvuokaani, joten puolitin annoksen ja korvasin sulatetun voin rapsiöljyllä.




Kakku on makoisan mehevää ja se säilyy jääkaapissa hyvin, kuten kuivakakuilla on tapana. Siitä on ollut kiva napata palanen kahvin kanssa ja onpa kakkua tarjottu kahvisyötäväksi muillekin. 

Tämän joulun kuivakakkuhommat on varmaan sitten tämän kakun myötä tehty. Ihan siihen jouluaaton tienoille en varmaan viitsi tehdä kakkua, kun sitä kaikkea muutakin syötävää on silloin niin paljon. Keväämmällä voisi tehdä taas lisää kokeiluja: sitruunakakku ainakin muistaakseni on tosi hyvää, mutta jotenkin sitä ei tee mieli syödä näin talviaikaan.

Ja vielä loppuun lahjaostosvinkki Tampereen suunnalle nyt viikonloppuna: Tullikamarilla järjestetään huomenna ja sunnuntaina (8.-9.12.2018) Designtori, mistä voi ostaa kotimaista designia ja käsityötä itselle tai lahjaksi. Kuten olen tainnut aiemminkin mainita, en vaihda kovin monen läheisen kanssa lahjoja, mutta jos jotain haluan ostaa ja antaa, niin mielelläni suosin kotimaista ja käsityötä.

Hauskaa ja tunnelmallista viikonloppua!

1. joulukuuta 2018

Joulukuun ensimmäinen ja joulukalentereita

Joulukuu on täällä taas! Syksy on vilahtanut vauhdilla ja viimeistään nyt on aika jouluisten askareiden. Täytyy nyt yrittää tarttua näihin joulunaluspäiviin ja järjestää aikaa kaikelle jouluiselle puuhastelulle ja tunnelmoinnille!

Tänä vuonna minulla on suklaakalenteri isäni tekemässä lokerikkojoulukalenterissa. Tämä joulukalenteri oli minulla jo ihan lapsena ja silloin luukuista paljastui kaikkia kivoja äitini valmistelemia yllätyksiä. Näin aikuisena ostin luukun täytteeksi lempikonvehtejani ja pyysin täyttämään kalenterin valmiiksi joulukuuta odottamaan. Nyt ainakin tiedän, että luvassa on pelkästään oman suuni mukaisia yllätyksiä :)


Ylellä alkoi tänään kalenteri Maukan ja Väykän ensimmäinen joulu. Koska satuin tänään olemaan hereillä niihin aikoihin, katselin ensimmäisen jakson, mutta enpä tiedä tuleeko koko kalenteria tänä vuonna katsottua. Lavasteet olivat minusta hienot, ja tykkäsin jaksossa esitetystä laulusta, mutta muuten ei niinkään iskenyt. Ehkä osittain johtuu siitäkin, että Maukka ja Väykkä eivät ole yhtään tuttuja hahmoja minulle muista yhteyksistä. Areenaan julkaistiin tänään myös Histamiinin joulukalenteri, joka on vuodelta 1980. Histamiinin muistan jostain lapsuuden hämärästä, mutta en ole varma olenko tätä joulukalenteria koskaan nähnyt (ikäni puolesta en ole ainakaan nähnyt ensiesitystä). Joka tapauksessa tämän aion ainakin vilkaista!

Lisäksi haeskelin kivoja blogijoulukalentereita ja tässä pari suosikkiani: Tavaroiden taikamaailma -blogin Pipo-otus avasi tänään blogijoulukalenterinsa ensimmäisen luukun. Tätä aion seurailla pitkin joulukuuta. Myös Kinkkuelämän Jennillä on parikin joulukalenteria, joita voi seurailla Facebookissa ja Instagramissa. Tässä linkki postaukseen, josta voit lukea lisää kalentereista :) Mielelläni seurailisin muitakin blogijoulukalentereita, joten halutessasi vinkkaile minulle kommentteihin omasi tai oma suosikkisi! :) 

Tästäpä se joulun odotus taas saa ihan uutta potkua, kun ollaan jo joulukuussa! Tunnelmallisia joulukuun ensimmäisiä päiviä kaikille!